Koululaitoksemme kansainvälisissä vertailututkimuksissa saavuttamia hyviä oppimistuloksia hehkutetaan mediassa usein ja mielellään. Niin nytkin. Uunituoreen Pisa-tutkimuksen ( http://www.ess.fi/?article=234620 ) mukaan suomalaispiltit ovat hyvin perillä myös luonnontieteistä. OECD-maista vain kuulemma Uusi-Seelanti yltää samalle tasolle. Mikä ettei tuota kelpaisi hehkuttaakin, kuulostaahan tuo kaikki todella upealta: hyvin toimiva koululaitos tuottaa luonnontieteelliseltä osaamiseltaan huippuluokkaa olevia yksilöitä tutkimaan ympäristöämme,  hankkimaan siitä luotettavaa tietoa ja mahdollisesti löytämään niitä uusia innovaatioita, joita totisesti tullaan tarvitsemaan lähivuosikymmeninä enemmän kuin koskaan ihmiskunnan kirjoitetun historian aikana. Ilmastonmuutos ja sen muassaan tuomat ongelmat tulevat olemaan ihmiskunnan historiassa vertaansa vailla.

 

Suomalaisen koulujärjestelmän läpäisseiden luulisi siis hallitsevan luonnontieteitä. Vaan mitenkähän on? Miten ihmeessä tuo Pisa-tutkimus käy yksiin sen tosiasian kanssa, että Suomessa yli 30% väestöstä kuitenkin kiistää erään luonnontieteiden keskeisimmistä teorioista? Teorian, joka tiedeyhteisön sisällä nauttii täysin suvereenia luottamusta, ja jonka tueksi on esittää massiivinen, yhtenäinen ja monipuolinen todistusaineisto, joka saa kiistatonta tukea monelta tieteenalalta - puhumattakaan siitä, että itse ilmiö on suoraan luonnosta havaittavissa.

 

Viittaan tietysti evoluutioon ja evoluutioteoriaan, modernin biologian kovaan ytimeen. Mihin tuo osaaminen tässä asiassa oikein katoaa? Vai onko vain niin, ettei osaaminen olekaan se ongelma? Muissa pohjoismaissa tuloksissa ei ole vastaavaa ristiriitaa, esim. Ruotsissa evoluution kieltäjien määrä on n. 10%. Miksei vastaavaa ristiriitaa voi myöskään havaita muiden luonnontieteen paradigmojen osalla? Miksi esim. atomiteoria tai painovoimateoria eivät törmää samanlaiseen kieltämiseen?

 

Syy on tietysti vanha tuttu: monien uskonnollisten piirien vieroksunta niitä asioita kohtaan, jotka jonkun tulkinnan mukaan ovat heidän uskontonsa opetusten kanssa ristiriidassa. Esimerkiksi Raamatun luomiskertomusta pidetään usein ristiriitaisena evoluutioteorian kanssa. Ev.lut kirkon mukaan tuota ristiriitaa ei todellisuudessa ole. Sen paremmin valtionkirkkomme, kuin suurin osa suomalaisista kristityistä muutenkaan, ei kiistä evoluutiota, mutta tämä ei valitettavasti ole asian koko kuva. Suomessa herätyskristilliset ja muut evoluution uskonnollisista syistä kiistävät tahot (esim. helluntailaiset, adventistit, jehovan todistajat, islam... ja myös monet vanhoilliset ev.lut kirkon jäsenet) elävät ja voivat hyvin - ja juuri nuo piirit mielellään evoluutiosta puhuessaan käyttävät harhaanjohtavia, vähätteleviä tai jopa valheellisia ilmaisuja kuten "vain teoria", "uskonasia", "todisteeton", "ateistinen" jne.

 

Päinvastaisesta epärehellisestä ja äänekkäästä propagandasta huolimatta kehitysopille ei ole olemassa ainakaan tunnettua tieteellistä vaihtoehtoa. Uskonnollisten piirien tieteellisenä markkinoima "Älykäs suunnittelu" (ID) on todellisuudessa pelkkää metafysiikkaa, perusteetonta höttöä, jolla perinteinen luomiskertomus pyritään kuorruttamaan niin, ettei väitteen puhdas uskonnollisuus olisi niin itsestään selvää. ID-kreationisteilla ei ole kuitenkaan tarjota mitään selitystä (testattavissa olevasta hypoteesista puhumattakaan) itse suunnittelusta, sen toteuttaneesta luomisesta (tai rakentamisesta), suunnittelijasta tai suunnittelijan alkuperästäkään. On vain joukko uskonvaraisia väitteitä. Tähän asti jokainen ID-liikkeen luonnosta tarjoama "suunnitteluesimerkki", kuten bakteerimoottori, verenhyytymis- ja immuunijärjestelmät, silmä jne, on lähemmässä tarkastelussa osoittautunut täysin mahdolliseksi kehittyä puhtaan luonnollisin prosessein. 

 

ID:n uskonnollinen luonne on myös paljastunut ID-liikkeen amerikkalaisesta päämajasta Discovery Instituutista vuotaneesta Wedge-asiakirjasta, jossa on tarkasti kuvattu liikkeen vähemmän julkiset tavoitteet. Niihin kuuluvat mm. metodologisen naturalismin syrjäyttäminen luonnontieteellisen metodin päätoimintatapana ja ID:n saaminen kouluopetukseen USA:ssa monien muiden uskonnollisten tavoitteiden ohella (kts. Wikipedia "Wedge-strategia"). ID:n uskonnollinen luonne ilmenee myös tarkasteltaessa, mistä ID-liike saa rahoituksensa, oppimateriaalinsa ja millainen vakaumus ID-advokaateilla itsellään on. Suomessakin tunnetuimmat ID-propagandistit Matti Leisola, Tapio Puolimatka ja Pekka Reinikainen ovat kaikki tunnettuja kristillisestä vakaumuksestaan.

No, miksi ID:n tapaista uskontoa sitten halutaan markkinoida tieteenä? Syy on tietenkin tieteen dominoiva asema puhuttaessa tiedosta ja uskontojen yhteiskunnallisen aseman jatkuva murentuminen länsimaissa. Moni kreationisti syyttää nimenomaan tiedettä monista yhteiskunnallisista ja moraalisista ongelmista. Tieteellä on kiistaton "totuushegemonia" ts. se tarjoaa parasta, perustelluinta ja luotettavinta tietoa. Tieteen paradigmoja opetetaan koulussa ja mediassa tietona, uskontoja vain uskon asioina. Tuo totuushegemonia vietiin uskonnoilta itse asiassa vasta 1800-luvulla, ja monet uskonnolliset piirit käyvät edelleenkin apinan raivolla tätä "maailmankuvien sotaa", jolla he haluavat palauttaa uskonnoille sen entisen legitiimin aseman. Tieteellinen status sopisi tähän tarkoitukeen mainiosti. Mikä olisi nyky-yhteiskunnassa parempi argumentti uskonnolle kuin se, että uskonto olisikin validia "tietoa", jolla olisi sama status kuin tieteellisellä tiedolla nykyisellään on.

 

Puolimatkan tapaiset ID-propagandistit mielellään hämärtävät tuota tiedon ja uskon rajaa, pyrkien siten tuota uskonsa legitiimiyttä kohottamaan. Ongelma on siinä, että tuolla myyräntyöllä on hintansa. Uskon alttarille alistetaan tässä ei vain koko tieteellinen metodi, vaan myös kaikki se, mitä tietona tai tieteenä voidaan ylipäätään enää pitää. ID-advokaattien vaatimilla tieteen kriteereillä tieteenä jouduttaisiin pitämään myös astrologiaa, numerologiaa, ufologiaa ja monia muita vähintään kyseenalaisia väitteenvaraisia asioita. Humpuukia, jolle ei nykyisellään löydy luonnontieteiden mentelmällisen ytimen, metodologisen naturalismin tukea himpunkaan vertaa.

 

Suomessa ei pidä antaa kreationistien myyräntyölle periksi. Kreationismi on vahingollinen ilmiö, joka johtaa yhteisten resurssien haaskaamiseen ja vaarantaa koko tieteen tekemisen tavan ja yhteiskunnan siihen kohdistamat tavoitteet. Asiaan on kyllä herätty, ja esim. skeptikkojen yhdistys Skepsis ry on jakanut useampia Huuhaa-palkintoja nimenomaan kreationismiin (tai ID-kreationismiin) liittyen, viimeksi kuluvana vuonna palkinnon pokkasi Puolimatkan kirjoja julkaisevan Suomen Evankelisluterilaisen kansanlähetysseuran kustannusosakeyhtiö Uusi tie. Tuo palkinto tiesi paikkansa.

Vahinko on kuitenkin jo tapahtunut. Moni hyvin koulutettu suomalaislapsi saa vanhempiensa ja muiden uskonnollisten kasvattajiensa välityksellä väärän kuvan maailmasta. Siinä ei auta vaikka lapsi koulussa vastaisi kuten opetetaan, jos hän  kuitenkin todellisuudessa hylkää nuo opetukset. Kreationistien tekemä myyräntyö kouluopetuksen dismissaajina on paitsi yhteiskunnalle selkeä kustannus, niin myös noille huijatuille lapsille itselleen henkilökohtainen menetys. Voidaan vain arvailla kuinka lahjakkaita ympäristötutkijoita tai muita biologian ammattilaisia jää hakeutumatta alalle uskottuaan lahkosaarnaajaa biologianopettajansa sijaan. Noiden valintojen seurauksia voimme vain arvailla.

 

Siinä Pisa-tutkimuksessa muuten perää pitävät Kreikka, Italia, Meksiko, Portugali, Espanja ja Turkki. Voisiko uskontojen perinteisellä asemalla noissa maissa olla mitään tekemistä huonojen oppimistulosten kanssa?